Etsi: 
   
MERIKARVIAN PARTIOHISTORIA
Merenpojat 1917-1927
» Merenpoikien tarina
» Pauli Riihivaaran muistelut
» Pärske-lehdet 1923-24
» Kertomus Isojärjen retkestä
Ouran Pojat 1940-1949...
Kasalan Eräpojat 1946
Vuodet 1949-1958...
Ouran Pojat 1958-1962...
Ouran Tytöt 1960 luvulla
Ouran Partiolaiset 1981-...
Yleiskirjoituksia...
Valokuvia ja skannauksia
« Edellinen | Seuraava »

Merenpoikien tarina

Lauri Hakosalo 19.11.2008

Partiotoiminta aloitettiin Merikarvialla 9.8.1917. Partiojärjestö käytti aluksi Merikarvian Partiopojat nimeä, kunnes 12.7.1919 nimeksi vahvistettiin Merenpojat.

Martti Santavuori ja Pauli Riihivaara perustajina

Kun Pauli Riihivaara aiemmin Popoff vuoden 1917 kesällä saapui ystävänsä Martti Santavuoren kanssa Merikarvialle viettämään kesälomaansa he ryhtyivät perustamaan Merikarvialle partiojärjestöä, josta he olivat kuulleet Porin lyseon pojilta.

He olivat saaneet käsiinsä Baden-Powellin Partiopoika-kirjan suomennoksen. Nuoret miehet saivat asiasta innostumaan Krookassa sijainneen Lindenin kaupan nuoren miehen Kustaa Lindenin, josta tuli partiojärjestön ensimmäinen ylipäällikkö aina 6.7.1918 saakka.

Perustava kokous pidettiin Mattilanmäessä Ylikylässä. Muodostettiin kaksi joukkuetta: Ylikylän ja Alakylän joukkueet. Joukkueen johtajiksi tulivat Ylikylään Martti Santavuori ja Alakylään Lauri Laurila. Vartiojohtajiksi valittiin Akseli Mattila, Väinö Virtanen, Lauri Lehti ja Pauli Riihivaara.

Partiolaisten ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui marssimalla ja laulamalla uljaasti Toimenpoikien laulua läpi kirkonkylän.

Samassa yhteydessä pidettiin maantiellä juoksukilpailut. Myöhemmin järjestettiin vielä yleisöjuhla Ahlströmin kansakoululla.

Alakylän joukkue ei ollut toiminnassa kuin vajaan vuoden. Ylikylän joukkue vakiintui kahden vartion kokoiseksi. Lammasvartiota veti Pauli Riihivaara ja Koiravartiota Veikko Snellman (Sevio).


Kun Kustaa Linden lähti Viron vapaussotaan, toimi opettaja Akseli Grangvist (Hakosalo) järjestön johdossa aina 26.7.1919 saakka. Hänen jälkeensä vastuu järjestön johdosta jäi nuorten Marti Santavuoren ja Pauli Riihivaaran hartioille, joskin nimellisesti ylipäällikkönä toimi opettaja Arvo Santavuori 2.6.1920 saakka.

Järjestön nimeksi otettiin 12.7.1919 Merenpojat, vaikka toiminta tapahtui maalla, joka oli merikarvialaisnuorille merta oudompi elementti. Suunnistus, joka siihen aikaan oli vielä varsin outo harrastus, oli partiolaisten parissa suosittua. Pisin suunnistusvaellus tehtiin Alakylässä Isojärven rannalle, jossa yövyttiin pari yötä havumajassa. Merenpojat toimittivat Pärske nimistä lehteä, josta on jälkipolville säilynyt ainakin yksi kappale N:o 1/1923-24. Partiolaisilla oli oma marssi, johon sanat oli sepittänyt tuleva kirjailija Martti Santavuori ja sävelet tuleva urkuri Pauli Riihivaara.

Kesällä 1919 pidettiin Palokuntatalossa suuri yleisöjuhla ja kesällä 1921 oli Lauttijärvellä pöllökorvessa kesäleiri, joka huomioitiin oikein valtakunnallisesti leviävässä Partiolehdessä pitkällä kirjoitelmalla.

Martti Santavuoren ylipäällikyysaika oli 24.8.1920 – 30.8.1923 oli monipuolisen ja reippaan toiminnan kautta, joka jatkui Pauli Riihivaaran johtajakaudella. Vielä ylipäällikkönä toimi 27.8.1924 jälkeen Erkki Österby (Itäkylä).

Merenpoikien toiminta päättyi hitaasti vuosi vuodelta hiipuen hiljaiseloon nuorten vanhentuessa ja siirtyessä kukin elämäntehtäviinsä uusien nuorten innostumatta asiaan. Niinpä 24.8.1927 pidetyssä kokouksessa Österbyn talossa kello 5 iltapäivällä päätettiin lakkauttaa Merenpoikien partiotoiminta.


Toiminta hiipui aktiivien muuttaessa Merikarvialta

Merenpoikien toiminta kiteytyi mitä suurimmassa määrin Martti Santavuoren ja Pauli Riihivaaran innostukseen. Toimintaa haittasi yhä enemmän se, että Martti kävi lukiota Seinäjoella ja Pauli Porissa, joten toiminta jäi paljolti pikkupoikien varaa. Niinpä toiminta vähitellen hiipui ja loppui kokonaan 24.8.1927.

Oma lehti ja marssi

Tuosta ajasta on jäänyt oma lehti ja oma marssi. jälkipolville. Partiolaiset Martti Santavuoren, tulevan kirjailijan ja Merikarvian historian kirjoittajan taidolla toimittivat Pärske-nimistä lehteä. Martti Santavuori sanoitti ja tuleva kanttori Pauli Riihivaara sävelsi Merenpojille oman marssin. Partiolaisilla oli oma 50 kirjan kirjasto, jota käytettiin ahkerasti.

Teksti: Lauri Hakosalo
Tätä sivua on muokattu viimeksi ke 25.2.2009 klo 21:59 - Tulostettava versio
Ouran Partiolaiset • Lisätietoa evästeistä • Sivuston toteutus: Hakosalo Software Oy