Etsi: 
   
MERIKARVIAN PARTIOHISTORIA
Merenpojat 1917-1927...
Ouran Pojat 1940-1949
» Rafael Helangon muisteloita
» Pöllövartion päiväkirjamerkintöjä
» Sorsavartion päiväkirjamerkintöjä
» Teuvo Innolan muisteloita
» Yhteenveto Ouran Pojista 1940-luvulla
» Jamboree 1947
» Kuinka partiolaisten saaresta tuli Partiokari?
» Partiopoika leipurina
» Vierumäen Suurleiri 1948
» Partiopojat Presidentin vastaanotolla
» Onni Katajainen muistelee
Kasalan Eräpojat 1946
Vuodet 1949-1958...
Ouran Pojat 1958-1962...
Ouran Tytöt 1960 luvulla
Ouran Partiolaiset 1981-...
Yleiskirjoituksia...
Valokuvia ja skannauksia
Etusivu > Merikarvian partiohistoria > Ouran Pojat 1940-1949 > Yhteenveto Ouran Pojista 1940-luvulla

Yhteenveto Ouran Pojista 1940-luvulla

Lauri Hakosalo, 17.11.2008

Ouran Pojat perustettiin vuonna 1940.

Rafael Helanko tuli Merikarvialle yhteiskoulun opettajaksi vuonna 1939. Talvisodasta palattuaan Helanko perusti rehtori Eero Kaikkosen kanssa Ouran Pojat nimisen lippukunnan. Lippukuntaan kuului yhteiskoulun oppilaita ja se kokoontui yhteiskoulussa. Partiotoiminta keskeytyi jatkosodan ajaksi.

Tuosta ajasta on Helangon mieleen jäänyt omaperäinen silakkalaulu, jota usein kokouksissa laulettiin. Helanko kutsui 19.3.1945 partiotoiminnasta kiinnostuneet herättämään henkiin Ouran Pojat uudelleen toimintaan. Näin tapahtui ja lippukunnanjohtajaksi valittiin Rafael Helanko ja apulaisjohtajaksi opettaja Kauko Puonti.

Partiotoiminta alkoi heti kuuden vartion voimalla. Perustettiin Ilves, Haahka, Karhu, Norsu, Kotka ja Haukka –vartiot. Vartionjohtajina toimivat Erkki Viertola, Kauko Mäki, Hannes Saari, Erkki Esko, Matti Lähteenmäki ja Reijo Vuorela.

Kotka-vartiossa toimivat mm. Erkki Hakasalo, tunnettiin paremmin Oliver Hawkina ja Arvo Salo paikallisen Oura-Oopperan sanoittaja, kansanedustaja, ministeri ja kirjailija, jonka Lapualaisooppera on kaikille tuttu teos.

Teuvo Innola tuli järjestön johtoon, kun Helanko järjesti nuorelle pastorille erikoisyllätyksen Piislappi-nimisellä saarella pidetyllä partiolaisten iltanuotiolla kertomalla Innolalle, että hänestä tulee lippukunnan seuraava lippukunnanjohtaja, kun Helanko muuttaa Turkuun syksyllä. Lisäksi Helanko kertoi, että hän on jo toimittamassaan Merikarvia – Siikainen- lehdessä kertonut asiasta.

Näin Innolan oli vaikea kieltäytyä tehtävästä. Innolla partiolaiset kokoontuivat sitten pikkupappilan saunakamarissa, josta tuli partiokolo. Tämä kolorakennus purettiin vuonna 1949.

Ouran Poikien taival katkesi maaliskuussa 1949, kun Innola muutti Pyhärantaan ja varajohtaja Erkki Hakasalo alias Oliwer Hawk muutti myös paikkakunnalta Australiaan saakka.

Erkki Hakasalo oli idearikas käytännön partiotoimintaa vetänyt nuorisojohtaja. Hänen johdollaan rakennettiin sittemmin partiolaisten omistukseen tulleelle Partiokarin saarelle ensimmäinen partiomaja.

Erkki Hakasalo oli saanut hankittua vanhan rääkipaatin, joka sahattiin kahtia. Toisesta osasta rakennettiin sauna ja toisesta osasta tehtiin WC. Saunassa saatiin komeat löylyt. Sikarounikko Alakylässä oli jo silloin monen partioretken kohteena.

Partiotoiminta jatkui vielä omatoimisesti muutaman partiolaisen toimin. Mikko Heilä, Pekka Vihervuori, Matti Itäkylä ja Matti Sevon olivat onnistuneet hankkimaan apteekkarin vanhan avoveneen ja siihen purjeet, jolla seikkailtiin merellä kuin meripartiolaiset konsanaan.

Ouran Pojat perustettiin vuonna 1940.

Rafael Helanko tuli Merikarvialle yhteiskoulun opettajaksi vuonna 1939. Talvisodasta palattuaan Helanko perusti yhdessä rehtori Eero Kaikkosen kanssa Ouran Pojat. Lippukuntaan kuului yhteiskoulun oppilaita ja se kokoontui iltaisin koulussa. Tytöt ja pojat toimivat yhdessä ja innostus Helangon kertoman mukaan oli suuri. Kokouksissa oli partioharjoituksia ja laulua. Vartiojakoa ei ollut eikä kuuluttu vielä mihinkään partioliittoon tai piiriin. nimi tuli Ouran saaristosta.


Partiotoiminta keskeytyi jatkosodan ajaksi. Erityisesti tästä ajasta Helangon mieleen on jäänyt omaperäinen Silakkalaulu, jota laulettiin usein kokouksissa.

Outran Poikien pöytäkirjoista selviää, että maisteri Rafael Helanko kutsui 19.3.1945 yhteiskouluun partiotyöstä kiinnostuneet ”Ouran Poikien” kokoukseen, jossa päätettiin herättää Ouran Pojat- niminen partiopoikajärjestö uudelleen toimintaan. Näin tapahtui ja paikalla oli 34 yhteiskoulun oppilasta, jotka perustivat uuden lippukunnan. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Rafael Helanko ja apulaiseksi opettaja Kauko Puonti. Eräänä tärkeänä perustamissysäyksen antajana oli ollut se, että Itäkylän ullakolta oli löydetty hyvin säilynyt Merenpoikien arkisto, joka nyt tuli uuden lippukunnan käyttöön Merenpoikien testamentin mukaisesti.

Ouran Poikien toiminta alkoi kuuden vartion toiminnalla. Perustettiin Ilves, Haahka, Karhu, Norsu, Kotka ja Haukka-vartiot. Vartionjohtajina toimivat Erkki Viertola, Kauko Mäki, Hannes Saari, Erkki Esko, Matti Lähteenmäki ja Reijo Vuorela. Kotka-vartiossa toimi mm Arvo Salo ja Erkki Hakasalo.


Vapun aikoihin vuonna 1945 muutti Merikarvialle Porista seurakunnan viralliseksi apulaiseksi Teuvo Innola, joka oli ollut aiemmin partiotyössä ja hän oli Helangon vanha ystävä. Innola ja Helanko ryhtyivät yhdessä etsimään sopivaa paikkaa ensimmäiselle lippukunnan kesäleirille. Se löytyikin Pärskerin koillispuolelta Piislappi- nimiseltä saarelta, jonne leiri pystytettiin.

Helanko järjesti nuorelle pastorille erikoisyllätyksen ilmoittamalla juuri ennen iltanuotiota innolalle, että hänestä tulee seuraava lippukunnanjohtaja hänen muuttaessa syksyllä Turkuun. Kuin varmistaakseen asian Helanko ilmoitti, että hän on jo toimittamaansa Merikarvian Kunnallislehteen painattanut, että uusi lippukunnanjohtaja on pastori Teuvo Innola. Näin Innolan oli vaikea kieltäytyä toimesta, jonka hän sitten otti vastaan. Pikkupappilan saunakamarista tuli lippukunnan ”kolo”. Tätä saunakamaria ei enää ole, sillä se purettiin vuonna 1949.

Erityisen mieleenpainuva partiojuhla pidettiin yhteiskoululla 17.2.1946, jossa juhlapuheen piti raumalainen yliopettaja Jalmari Valpio, joka tunnettiin innokkaana partiojohtajana laajalti.


Maaliskuussa 1949 kokoontui Ouran Poikien pikkupappilan koloon 25 partiolaista, jotka joutuivat kuulemaan, että lippukunnanjohtaja Innola muuttaa Pyhärantaan ja samoin varajohtaja Erkki Hakasalo muuttaa myös pois paikkakunnalta ja toiminta joudutaan johtajavoimien puuttuessa. Erityisesti Innola antoi tunnustusta Erkki Hakasalolle, joka oli vetänyt käytännön partiotoimintaa.

Erkki Hakasalon muuttaessa Australiaan muutama partiopoika jatkoi toimintaa omin nokkinensa. Heitä olivat ainakin Mikko Heilä, Pekka Vihervuori, Matti Itäkylä ja Matti Sevon. Nämä partiopojat onnistuivat hankkimaan ilmeisesti apteekkari Lindemanin vanhan avoveneen omistukseensa ja siihen purjeet, jolla purjehdittiin merellä.

Erkki Hakasalon aikana ja juuri hänen johdollaan aloitettiin myös ensimmäisen oman partiokämpän rakentaminen Vuorelan saareen. Tarveaineet kuljetettiin saareen Itäkylän Matin hevosella. Hakasalon Erkki oli saanut hankittua vanhan rääkipaatin, joka sahattiin kahtia. Toisesta osasta rakennettiin sauna ja toisesta osasta tehtiin WC. Saunassa saatiin komeat löylyt. Erityisen hieno partioretkien kohde tämän ajan partiolaisille oli Sikarounikon käytävät, joita ryömittiin lamppujen kanssa.
Tätä sivua on muokattu viimeksi su 7.12.2008 klo 12:28 - Tulostettava versio
Ouran Partiolaiset • Lisätietoa evästeistä • Sivuston toteutus: Hakosalo Software Oy